Siirry pääsisältöön

Miksi ylipäätään pitää valita niin ruma tapa reagoida?

Tätä on kyllä tullut ihmeteltyä kerta ja toinenkin, etenkin silloin, kun asiat ovat äidin mielestä pikkuasioita. Niinhän se usein on, että pikkuasioista on kysymys, etenkin, jos ruokapöytään tulee sotkus. Varmaan siihen vaikuttaa, myös Aspergerin oireyhtymä,  joka minulla on.  Silti reagoin kuin se olisi maailmanloppu.  Vaikka  se ei sitä ole.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tacoja ja nostalgiaa

No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella!  Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!

Mä niin toivoisin....

Eti mulla ole kuin yksi toivomus, se olisi se, että Mika toipuisi flunssasta , hänelle se on tullut nyt eilisen torstain aikana. Heräsin kolmen aikaan yöllä enkä ole sen jälkeen juurikaan nukkunut. Voi vitsi,  miten sitä toivoisi toisen parantumista, heti puhelun päätyttyä laitoin kalentereihin tämän päivän kohdalle, että nyt minä soitan!

Vielä kerran yhdessä!

Juuti näin, lokakuussa on sitten herättäjäjuhlien kiitosmessu, harjoitusaikataulu on myös selvinnyt.  Totesin,  että aika iso todennäköisyys on sille, että joudun olemaan muutamilta saksan kurssikerroilta poissa, mutta kurssikavereita pitävät huolta siitä,  että pysyn kutakuinkin samassa tahdissa heidän kanssaan.  Laulaminen on mukavaa yksin, mutta on se mukavaa silloinkin,  kun on paljon ihmisiä laulamassa!