Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2026.

Olipa mukavaa!

Kun puhelimeni pärähtää soimaan  ja siellä on mun pikkuserkkuni,  hän kyselee, miten pienryhmän konsertti oli sujunut.  Hyvin se oli sujunut, aivan kuten viikko sitten,  jolloin hän oli ollut paikanpäällä minua kuuntelemassa.  Minusta on mukavaa, kun Eetu kannustaa meitä tarinoimaan kappaleista, myös minulla oli tarina kerrottavana. Ihanalla fiiliksellä sain laulaa, se on hieno juttu!

Pienryhmän konsertti!

Se nyt on vielä tekemässä tuloaan,  maanantaina om vielä harjoitus. Behmin kappale löytyi myös tähän konserttiin, tämä kappale on minun ja pikkuserkun yhteinen suosikki.  Muistan, miten hän kuuntelutti sen minulla ja minäkin tykästyin. Oli niin mahtavaa kuunnella se silloin ja kuunnella se nyt. Hyvä fiilis kohti keskiviikkoa!

Huikeaa!

Karaokekonsertti oli niin supermahtava! Aamutreenin aikana arvelin, etten saisi konsertyikappalettani menemään hyvin, mutta hyvin se oli mennyt!  Pikkuserkkuni Mika oli yleisössä,  se toi minulle hyvän fiiliksen. Hänen kanssaan on saanut tehdä hartiavoimin töitä, että hänet on saanut yleisöön mukaan. Vähän odottelin myös sitä, että kummitätini olisi myös ollut mukana, mutta hänen kuntonsa ei antanut niin paljon myöten, että olisi voinut ajaa Taalintehtaalta Saloon. Olen tosi tyytyväinen,  kun sain hyvän fiiliksen!

Ei tulisi mieleen valehdella

No ei todellakaan,  en minä ole valehtelija. Itsepäinen kyllä olen ja kova vänkäämään, mutta en minä mikään valehtelija ole. Jos töppöän jotakin, kyllä mä sen myönnän, silloin tekee ihan oikein, Tämä on ollut todella monta kertaa tilanteena, että on ollut sana sanaa vastaan ja nyt se on kärjistynyt.  Edelleen on kyllä sitä mieltä,  että en ole valehtelija. 

Kuinka nopeasti aika menee

No meneehän se, kun konsertitkin ovat kovaa vauhtia tulossa. Tammikuussa en olisi ikinä uskonut,  että aika voisi mennä niin pian. Enkä oikein voi sitä nytkään uskoa, mutta uskottava se on. Olen tosi onnellinen tästä kaikesta, luottavaisin mielin mennään!

Pääsiäisaika

Sr on aika, joka on kuin herätyskello.  Se herättää todella paljon ajatuksia, joita ei aina edes muista. Miten voi olla mahdollista,  että jotakin asioita unohtaa, toisia muistaa paremmin. ? Tänään olen luottavainen sen suhteen,  että konsertit menevät hyvin!

Ei ole todellista!

Huhtikuu pyörähtää jo liikkeelle,  miten ihmeessä aika on voinut mennä näin pian?  Tänään mä just mietin, että eihän se edes voi olla mahdollista,  mutta sr on pakko vaan uskoa  että aika menee juuri tätä vauhtia kuin se menee. Nyt mennään eteenpäin, katsotaan mihin se riittää.

Tacoja ja nostalgiaa

No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella!  Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!

Nimetön ja onneton

Joku sanoi, että minusta ei ole mihinkään, koska minulla on Asperger.  Niin moni on kuitenkin  uskonut minuun, koska he ovat ajatelleet minun pystyvän siihen. Television asennus on siitä hyvä esimerkki. Mikan kanssa on ollut helppo tehdä  töitä, olen nauttinut hyvä mieli. Olen o netin sen takia, koska olen eläkkeellä. En haluaisi olla!

Yksi kurssipäivä vielä

No näinhän sw menee! Ei kyllä tajua ollenkaan   kuinka nopeasti tämä helmikuukin on vierähtänyt.  Loma tulee sopivaan kohtaan, tämän jälkeen sitä jaksaa intensiiviset konserttiharjoitukset, joita on loppukauden aikana tulossa  Kahteen konserttiin pitää harjoitella, toiseen on jo kappale valmiina. Sitä olen jo päässyt harjoittelemaan. Tää on hienoa!

Paljon asiaa yhdessä viestissä

No näin se on, Laitoin viestin pikkuserkulleni, hänhän oli sanonut bussikortin hankkimisesta, koko talvi siinä meni,  ennen kuin hän sai pääni kääntymään. Siihen yhteen tekstiviestiin kiteytyi hyvin  se, mitä hän ajatteli bussikortin ostosta. Kyllä sitä ajatteli itsekin,  kuinka hienoa tää oli!

Loma lähestyy!

Juuri näin, tämä viikko menee  vielä opintojen parissa,  mutta tuleva viikko on sitten se lomaviikko. Vähän on tullut suunniteltua etukäteen, mitä loman aikana teen, varmaan siinä tulee aika paljon tehtyä. Loman aikana saan hyvän mielen, sitten jaksaa loppukevään konserttitreenit!

Ajatukset sukulaiselle

Tämä sukulainen on todella tärkeä, en olisi ikinä uskonut,  kuinka tärkeäksi toinen ihminen voi tulla. Silloin, kun isäkin vielä oli, pikkuserkkuni Mika on ollut kiinteä osa meidän elämäämme. Voisin väittää,  että siihen vaikuttaa aika paljon myös se, että Mikan äiti on kummitätini.  On ollut tosi tärkeää,  että ystäviä on ollut!

Kuka voitti? Vilpas voitti!

No näinhän siinä kävi, että keskiviikkona Vilpas voitti Karhubasketin, ei tosin niin ylivoimaisesti kuin viime syksynä,  mutta kuitenkin!  Olen aika varma, että tulee monta hyvää ottelua, niitä on ilo käydä katsomassa.  Vilpas on ihan paras!

Aivan yhtäkkiä

Minunkin alkoi tehdä mieli jäätelöä! En ollut osannut kuvitellakaan tällaista! Puhumattakaan siitä, kuinka kova jäätelön mieliteko äidilläni oli, hänhän ei ollut saanut jäätelöä ollenkaan koko sinä aikana,  jonka oli ollut sairaalassa. Ei sitä mielitekoa ihmetellyt ollenkaan,  kun ottaa huomioon sen, että on ollut pitkään poissa.  Pelkästään itselleni en halunnut jäätelöä ostaa, vaan minä kyllä ostan molemmille!

Ylempi jatkosarja

Vilppaalle on kymmenen ylemmän jatkosarjan ottelua, joista puolet on vieraissa ja puolet kotina. Kotona pelattavissa otteluissa minutkin voi löytää Salon Vilppaan kannattajien seasta.  Olen tosin ihmetellyt sitä,  että syksyllä 51 vuotta täyttävä naisihminen heiluu itseään paljon nuorempien joukossa, mutta pitää kyllä antaa krediitit näille nuoremmille, kun ovat tehneet selväksi sen, että minäkin olen tervetullut Mikaan!

Koripallon jatkosarja alkoi

Voisin väittää, että oli ihan paras mahdollinen jatkosarjan aloitus mitä tulee Vilppaaseen. Voitto Korihaista, sillä Vilpas maksoi potut pottuina runkosarjan tappiosta.  Olen  luottavainen, että Vilpas pärjää! Lauantaina olin lähettämässä Vilppaan kannattajia reissuun, tsemppasun heitä tuomaan voiton Saloon. Sen he nyt sitten tekivät ja hyvin tekivätkin!

Hengaillaan lauantaina!

Komiat oli tänään Hengaillaan-ohjelman housebändinä,  tänään fiilis oli sellainen, että nyt voisi olla vähän parempi päivä. Toivottavasti ensi perjantaina olisi niin, että Mikan auto lähtisi käyntiin eikä tarvitsisi soittaa vihaisena minulle. Nyt toivon sitä, että minun kanssani äidin poissaolon aikana olleet ihmiset saisivat mukaansa pienen palasen minun maailmastani,  siitä maailmasta,  jossa autismin kirjo ei ole mukana. Maailmastani liikenee paloja myös muille!

Jännittää...

Mutta tuntuu kuitenkin ihan mukavalta. Olen nukkunut tosi hyvin,  pledin laitto täkkipussin päälle auttoi tosi paljon. Arki lähtee varmasti hyvin liikenteeseen,  sen suhteen olen luottavainen.  Mieli korkealla ja oma rauhallinen köytös, se on hyvä näin!

Just nyt....

Tuntuu tosi hyvältä, kun äiti tulee kotiin.  Vähän minua jännittää sekin, kuinka tää homma lähtee sujumaan, mutta luottavaisin mielin ollaan, että asiat lähtevät liikkeelle ihan normaalisti. Näillä mennään! Myt äiti saa taas seurata konserttiharjoituksiani, se on mukavaa! Syksyllä  2025 se ei ollut mahdollista,  mutta nyt on!

Vilppaan ylivoimaa

No olihan tämä viimeinen runkosarjan ottelu sellaista Vilppaan ylivoimaa ettei paremmasta väliä.  Syksyllä kauden alussa oli myös ottelu, jossa Vilpas oli varsin ylivoimainen,  ei tosin ihan noin ylivoimainen kuin nyt.  Hienoa kuitenkin, kun saatiin lyhyt tappioputki katkeamaan, näillä mennään kohti ylempää jatkosarjaan!

Viikonloppu on täällä taas

No näinhän se on, niin nopeasti on taas tämäkin viikko mennyt! Varmaan Mika taas kannustaa minua katsomaan tuon Hengaillaan-ohjelman, viime lauantaina katsoin sen kokonaan, edellisellä viikolla osittain. Karaoketunti sujui oikein hyvin, saan laulaa upeat laulut!

Jälkimainingeissa

Olihan se valtava muutos! Kyllä se oli juuri niin iso kuin olin Mikan kanssa puhuessa ennakoinut. Talo ja muut rakennukset olivat kutakuinkin ennallasn, mutta pihapiiri ympärillä oli muuttunut todella paljon.  Mukavaa oli sekin, kun pääsin Niklasta, Adaa ja kissoja moikkaamaan, se oli kaikkein mukavinta!

Kyläilypäivä

No näinhän se on, kyläilypäivä on tiedossa tänään! On mukavaa päästä morjenstamaan Niklasta ja Adaa ja heidän kissojaan, sellaistakin on tiedossa tänään! Ennen kaikkea minua kiinnostaa se, kuinka paljon Kolinkin maisema on puunkaadon jäljiltä muuttunut.  Viime torstaina Mikan mukana ollessa arvelin,  että muutos on aika iso,  no nyt sen sitten näkee, kuinka iso muutos on!

Aikamoinen savotta!

No, pitää kyllä myöntää,  että aikamoinen savotta Mikalla on ollut!  En kyllä muista,  että Kolinkissa olisi noin monta puuta kaadettu.  Voin kuvitella,  kuinka kova työ puusavotta on, itsekin olen ollut monessa puusavotassa mukana.  Olisin kyllä mielihyvin lähtenyt mukaan myös tähän, mutta Mika sanoi jo hyvissä ajoin tekevänsä sen itse, koska hän ei halua minun loukkaavan itseäni savotan aikana.  No ihan hyvä näin, keskiviikkona pääsen morjenstamaan!

Hauska viikko

No täytyy kyllä myöntää, että on ollut! Torstaina yksi yhteinen suosikkikappaleemme soi radiossa, hetkeä aiemmin se oli soinut kuulokkeiden kautta puhelimellani.  Tämä viikko on ollut tosi mukava  nyt olen touhunnut erilaisissa töissä, se on ollut tosi mukavaa! Nyt mennään taas!

Mä niin toivoisin....

Eti mulla ole kuin yksi toivomus, se olisi se, että Mika toipuisi flunssasta , hänelle se on tullut nyt eilisen torstain aikana. Heräsin kolmen aikaan yöllä enkä ole sen jälkeen juurikaan nukkunut. Voi vitsi,  miten sitä toivoisi toisen parantumista, heti puhelun päätyttyä laitoin kalentereihin tämän päivän kohdalle, että nyt minä soitan!

Toiveita uudelle vuodelle

Toivoisin,  että pääsisin havainnoimaan teeriä, niitä oli oikein mukava havainnoida. Toivon teerien löytävän ruokaa, minusta ovat jo saaneet ystävän.  Minä olen lapsesta ja nuoresta asti tykännyt havainnoida lintuja ja muuta luonnon elämää,  se on minulle se juttu!  Nautin kovasti siitä, kun minua on pidetty mukana ihan kaikessa , se on ollut todella tärkeää. Mukavaa , että on näitä mahdollisuuksia!