No meneehän se, kun konsertitkin ovat kovaa vauhtia tulossa. Tammikuussa en olisi ikinä uskonut, että aika voisi mennä niin pian. Enkä oikein voi sitä nytkään uskoa, mutta uskottava se on. Olen tosi onnellinen tästä kaikesta, luottavaisin mielin mennään!
No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella! Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!
Kommentit
Lähetä kommentti