Siirry pääsisältöön

Mitä ihmettä?

No onhan tämä aika ihmeessä oltu,  kun aika menee näin pian! Viikko vielä herättäjäjuhliin, sitä ennen ehdin harjoitella kaksi kertaa kuoron mukana. Olen ihmetellyt myös sitä valtavaa määrää tukea ja kannustusta, jota olen saanut,  myös kaikki kuoron ulkopuolella olevat tutut ihmiset ovat kannustaneet ihan kiitettävästi. Olen yrittänyt muistaa heidän sanojaan, se on ollut miniööe tosi tärkeää.  Vielä kerran mennään, täysillä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Graffitittyyliä

Nyt olen päässyt tekemään graffitityylisiä värityskuvia, niitä on tullut tehtyä ihan kiitettävä määrä. En tiedä, saanko koko kirjjan tehtyä kesään mennessä, mutta ehkä kesän aikana, jos sinne jotakin väritettävää jää. Olen kuitenkin luottavainen, että kuvista tulee hienoja, kyllä sen jo tietää, kun on jo nelaisen monta  jo tehnyt!

Mä niin toivoisin....

Eti mulla ole kuin yksi toivomus, se olisi se, että Mika toipuisi flunssasta , hänelle se on tullut nyt eilisen torstain aikana. Heräsin kolmen aikaan yöllä enkä ole sen jälkeen juurikaan nukkunut. Voi vitsi,  miten sitä toivoisi toisen parantumista, heti puhelun päätyttyä laitoin kalentereihin tämän päivän kohdalle, että nyt minä soitan!

Vielä kerran yhdessä!

Juuti näin, lokakuussa on sitten herättäjäjuhlien kiitosmessu, harjoitusaikataulu on myös selvinnyt.  Totesin,  että aika iso todennäköisyys on sille, että joudun olemaan muutamilta saksan kurssikerroilta poissa, mutta kurssikavereita pitävät huolta siitä,  että pysyn kutakuinkin samassa tahdissa heidän kanssaan.  Laulaminen on mukavaa yksin, mutta on se mukavaa silloinkin,  kun on paljon ihmisiä laulamassa!