Siirry pääsisältöön

Ei sitä väheksy ollenkaan

Mitä äiti minulle kertoo,  itse vaan en ole kuullut sellaista ääntä. Ymmärrän kyllä sen, että se ottaa päähän ja häiritsee, mutta en kyllä itse ole edes kuullut tätä. En edes usko, että Daniel puhuisi kanssani, jos hänellä olisi mielenterveyden kanssa oikein vakavia ongelmia. Jos näin olisi, tuskin hän minua teevehtisi. Aina  jos ollaan kutakuinkin samassa tahdissa aamulla, poika kyllä tervehtii ja on minua kohtaan kohtelias. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tacoja ja nostalgiaa

No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella!  Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!

Mä niin toivoisin....

Eti mulla ole kuin yksi toivomus, se olisi se, että Mika toipuisi flunssasta , hänelle se on tullut nyt eilisen torstain aikana. Heräsin kolmen aikaan yöllä enkä ole sen jälkeen juurikaan nukkunut. Voi vitsi,  miten sitä toivoisi toisen parantumista, heti puhelun päätyttyä laitoin kalentereihin tämän päivän kohdalle, että nyt minä soitan!

Vielä kerran yhdessä!

Juuti näin, lokakuussa on sitten herättäjäjuhlien kiitosmessu, harjoitusaikataulu on myös selvinnyt.  Totesin,  että aika iso todennäköisyys on sille, että joudun olemaan muutamilta saksan kurssikerroilta poissa, mutta kurssikavereita pitävät huolta siitä,  että pysyn kutakuinkin samassa tahdissa heidän kanssaan.  Laulaminen on mukavaa yksin, mutta on se mukavaa silloinkin,  kun on paljon ihmisiä laulamassa!