Just nyt...

-

Ajattelen, kuinka kaunis mun pienryhmän konserttikappaleeni on.  En olisi ikinä uskonut, että se voisi herkistää minut heti ensimmäisellä kerralla sitä harjoitellessa. Mutta sen se todellakin teki,  ihan niin, että kyyneleet juoksivat pitkin poskiani. Minulle  tällä kappaleella on iso merkitys,  koska tämä on ensimmäinen kerta, kun laulan Disneyn elokuvasta olevan kappaleen. Voi olla, että tästä tulee samalla tavalla elämäni kappale kuin toisesta paljon kuuntelemastani kappaleesta on jo tullut. Toivottavasti se onnistuu, paljon olen sitä harjoitellut, harjoittelu on ollut todella mukavaa!

  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tacoja ja nostalgiaa

-
No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella!  Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!
Lue lisää

Kuinka nopeasti aika menee

-
No meneehän se, kun konsertitkin ovat kovaa vauhtia tulossa. Tammikuussa en olisi ikinä uskonut,  että aika voisi mennä niin pian. Enkä oikein voi sitä nytkään uskoa, mutta uskottava se on. Olen tosi onnellinen tästä kaikesta, luottavaisin mielin mennään!
Lue lisää

Mä niin toivoisin....

-
Eti mulla ole kuin yksi toivomus, se olisi se, että Mika toipuisi flunssasta , hänelle se on tullut nyt eilisen torstain aikana. Heräsin kolmen aikaan yöllä enkä ole sen jälkeen juurikaan nukkunut. Voi vitsi,  miten sitä toivoisi toisen parantumista, heti puhelun päätyttyä laitoin kalentereihin tämän päivän kohdalle, että nyt minä soitan!
Lue lisää