Kunpa muistaisin...

-

Aina kiittää, yleensä olen sen aina muistanut, mutta joskus voi käydä niin, ettei  sitä muista,  Aina se kiitos siellä sydämen pohjassa on, se vaan välillä odottaa, että se pääsee esille. Olen kiitollinen siitä, että saan laulaa kaikkein kauneimman kappaleen, jonka o,en pienryhmässä mukana ollessani laulanut. Tämä vuonna on ollut upea vuosi, vaikka  vähän on hyvää mieltä. Näin mennään!
















Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tacoja ja nostalgiaa

-
No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella!  Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!
Lue lisää

Kuinka nopeasti aika menee

-
No meneehän se, kun konsertitkin ovat kovaa vauhtia tulossa. Tammikuussa en olisi ikinä uskonut,  että aika voisi mennä niin pian. Enkä oikein voi sitä nytkään uskoa, mutta uskottava se on. Olen tosi onnellinen tästä kaikesta, luottavaisin mielin mennään!
Lue lisää

Mä niin toivoisin....

-
Eti mulla ole kuin yksi toivomus, se olisi se, että Mika toipuisi flunssasta , hänelle se on tullut nyt eilisen torstain aikana. Heräsin kolmen aikaan yöllä enkä ole sen jälkeen juurikaan nukkunut. Voi vitsi,  miten sitä toivoisi toisen parantumista, heti puhelun päätyttyä laitoin kalentereihin tämän päivän kohdalle, että nyt minä soitan!
Lue lisää