Tästä on tullut meidän huushollissa jonkinlainen lentävä lause, kun kodissa asuu ihminen, joka ei voi sietää tavaroiden hakemista ja epäjärjestystä. Aina välillä minulta kysytään, mitä haen, vaikka tietäisin ja muistaisin, missä hakemani tavara on. Se on ollut aikamoista, kun koko ajan kysellään, mutta toki siihen on tämän Aspergerin oireyhtymän takia joutunut tottumaan. Voi olla välillä niinkin, että varmistan tavaroiden mukana olemisen. Hyvä mieli on kuitenkin!
No, sitähän se oli, ei sitä nostalgiapläjäystä voinut hymyilemättä kuunnella! Varsinkaan, kun kyseessä on kaksi miestä, jotka ovat minua seitsemän vuotta vanhempia. Mikan ystävä Anssi sattui juuri siinä kokkaamisen kohdassa soittamaan, olihan se aikamoista kuunneltavaa! Ja oma fiilis parani huomattavasti!
Kommentit
Lähetä kommentti